Saksassa uutisoitiin Suomen hallituksen rasismikohusta. Tänään koripallon EM-kisoissa yleisölle on jaettu punaiset kortit rasismille heiluteltaviksi kansallislaulujen jälkeen. Turhan ajankohtainen tempaus, voisi sanoa!
Väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa, aiheena Søren Kierkegaard kaunokirjallisena tekijänä, mutta sosiaalinen media, kirjallinen julkisuus ja muut kontroversiaalit hahmot kiinnostaa. Toipuva päätoimittaja. Tanska-entusiasti.
308 followers 96 following 817 posts
view profile on Bluesky
Saksassa uutisoitiin Suomen hallituksen rasismikohusta. Tänään koripallon EM-kisoissa yleisölle on jaettu punaiset kortit rasismille heiluteltaviksi kansallislaulujen jälkeen. Turhan ajankohtainen tempaus, voisi sanoa!
Sellainen sisääntulo sitten Liettualta aikalisän jälkeen: 8 sekunnin rike eli eivät saaneet palloa edes hyökkäysalueelle (oma suosikkisääntöni, muuten).
Keskustan idea ”suursäätiöiden” verotuksesta tarkoittaisi muuten leikkausta tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahoista. Kiitos mutta ei kiitos.
Tämä on nyt toinen kerta, kun Orpon hallitus pitää tiedotustilaisuuden klo 21 jälkeen. Ensin hallitus leikkaa Yleltä, sitten pakottaa Ylen lähettämään A-studion ja kriittisen keskustelun sijaan suorana hallituksen riihitiedotustilaisuutta. Mikä aika klo 21.45 on muutenkaan tiekkarille?
Kiviä taskuun Markkaselle, jos ei tällä tasolla pärjää.
Lauri Markkanen on taas tänään näyttänyt todella pehmoiselta. Menee nurin pienestä kosketuksesta, myöhässä puolustuksessa ja pari kertaa ei edes hypännyt. Valtonen ja Jantunen pärjäävät Liettuan isoja vastaan jopa paremmin.
Syitä muuttaa keskustaan: ei tarvitse elää Nyssen armoilla. Tänäänkin bussimatkat yht. 20 minuuttia, bussien odottelua 33 minuuttia. Pysäkiltä toiselle tallustelun välissä olen kylläkin nähnyt kaksi bussia, joihin en ehtinyt.
Avausjakson lopun aikaa Susijengin kaikki kolmoset upposi (yht. 3/10). Liekö sitten jännitystä, mutta noista saisi aina pisteen enemmän.
Susijengiltä peräti 7 kolmosta ohi, ensimmäinen onnistuminen Miro Littlelta, kun avausjaksoa jäljellä 03:57.
Onko lukeminen seksikästä, vai sittenkin vain lukemista? Tätä kysyy @villehamalainen.bsky.social esseessään. "Seksikkyydestä puhujien kirjallisuuskäsitys kuulostaa samalta kuin keskiverron tarinakonsultin turinat: Read a book. Any book. Kaikki lukeminen on seksikästä."
Kaapelinetin toimiminen vaati noin minuutin keskustelun asiakaspalvelun kanssa. Mutta minuuttia kehysti jatkuva tivaaminen, haluaisinko kokeilla 600M-nettiyhteyttä tai vaihtaa puhelimen liittymän. Maksan puolipakosta 200€ DNA:lle paskasta modeemista. En aio palkita rahan kalastelua lisätilauksilla.
Nobelin rauhanpalkintoa ei jaettu v. 1939–1943. Jos nyt diktaattoreita aletaan palkita, on selvää, että noiden vuosien palkinto pitäisi takautuvasti myöntää Adolf Hitlerille. Yhden vuoden palkinnon voi myöntää jaettuna Hitlerille ja Mannerheimille.
Kaksi kysymystä: 1) Mitä olisi Valtioneuvoston viestinnälle maksanut lisätä kunkin hakijan perään koulutus ja nykyinen toimi? Aika perusjuttuja näissä uutisissa. 2) Hakijoista 26 ei halunnut nimeään julkisuuteen. Eikö määrä ole poikkeuksellisen suuri, etenkin viran merkittävyyteen nähden?
Parin päivän sisään Wordista on kadonnut muutosten näyttäminen ja tarkistus ja puolet kommenteista. En kaipaa, kiitos, tekoälyä kirjoittamaan kappaleen alun. Mutta kaipaan sitä, että oikeat työkalut toimivat. Olen säätänyt näitä nyt valmiin tekstin jälkeen puoli tuntia.
Aina sama juttu: junanvaunussa alle 10 henkilöä ja silti olen jo joutunut kuuntelemaan, kun joku kertoo puhelimeen matkapahoinvoinnistaan (jos kirjoittaa, ja siksi soittelee) ja jonkun toisen hartiasärystä. Minä voin pahoin ja vituttaa, kun joudun kuuntelemaan tällaista joka Jeesuksen junamatka.
Jotenkin kummasti HY / yhtiö pystyi kuitenkin tarjoamaan liian pientä tilaa Vuorikadulta Rosebudille nykyisen tilalle ilman, että piti kysyä markkinoiden mielipidettä.
Jos sellainen laki on, paranee toivoa, ettei Kiinan kommunistinen puolue, Mällimarket-nikotiinipussikauppa tai Sinimusta liike tee markkinaehtoisesti parasta tarjousta, jonka edessä HY:n omistama yhtiö on neuvoton.
Näin niin kuin tekstianalyysia työkseni tekevänä sanoisin, että ei tuosta ole epäselvyyttä. Yhteensä 185 000 euroa kolmen vuoden aikana.
Tätä paskanjauhantaa lukiessa toivoisi, että jokin liiketoiminnaltaan ja nimeltään Mällimarketin (nikotiinipussikauppa) kaltainen yritys tekisi ohittamattoman ja markkinaehtoisen tarjouksen vaikkapa Tiedekulmasta. Mitä vain sivistystehtävän rahoittamiseksi! www.hs.fi/mielipide/ar...
Ajatella, miten paljon parempi paikka maailma olisi, jos Sinä lähdit pois -musiikkivideon innoittamana miehet pukeutuisivat Ultra Bran keikoille hyvin istuvaan tummaan pukuun, eivätkä kaikki niihin helvetin keltaisiin sadetakkeihin. (Muistutukseksi: puku on arkivaate.)
Ja erotuksen arvio myös kolmen vuoden yhteissumma.
Täällä Haukkala kertoo, että Upin on säästettävä tuo summa kolmen vuoden aikana. Olin arvioinut laskelmaan sivukulut, eli kokemukseen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvat lisät puuttuu. Ei toki ole tarkkoja palkkasummia tiedossa. yle.fi/a/74-2017874...
Upilla on kuitenkin käytössä vanhempia tutkijoita ja tutkijoita (ml. väitöskirjatutkijat). Upin pitää toteuttaa 185 000 euron säästöt, joten tuolla rekryvalinnalla saa sivukulut huomioiden säästettyä yksin arviolta 77 000 euroa ja lisien erotus päälle. Onko noin puolet tavoitteesta marginaalinen?
Voi säästää kuitenkin palkkaamalla vähemmän kokeneen tutkijan.
Myös rohkea päätös julkaista lista vuoden 2025 parhaista timanttijutuista elokuussa, eikä vaikkapa joulukuun viimeisenä päivänä. Loppuvuonna ei joko timanttia tehdä tai parempaan pystytä?
Kolmen päivän asiakkuuden perusteella sanoisin, että DNA:n itsepalvelukanavissa ainoa toimiva asia on possessiivisuffiksi palvelun verkko-osoitteessa.
Kertokaa minulle, kertokaa, pyydän, ettei Festivaali-festivaalin ”Amphiteatteri”-lavalla tarkoiteta Pyynikin kesäteatteria? Se kun on lähes vastakohta amfiteatterille (jep, sen teatterityypin suomenkielinen nimi). Katsomo kapenee(!) ylöspäin, eikä mitenkään tarkoita molemmista suunnista katsomista.
Joo, myös but-sanan pilkutus menee usein ristiin. Tekisi silloin mieli nähdä ruudulla Wordin klemmarin ja Grammarlyn jonkun vastaavan pölyä nostattava taistelukohtaus, jonka voittajan mukaan mentäisiin taas seuraavaan erimielisyyteen.
Kirjoitin lukiossa englannin, ruotsin ja venäjän C:nä. Niin vain väitöskirjassani on lähteitä mm. englanniksi, tanskaksi, saksaksi, venäjäksi, ruotsiksi, ranskaksi. Olisin toki voinut syksystä 2012 alkaen hokea, etten ole hyvä kielissä. Akateeminen kielitaito vaatii usein lähinnä lukemista ja aikaa.
Kielitaito ei ole jotain mitä on tai ei ole, vaan taito, jonka aikuinen ihminen voi harjoitella. Englanti ja ruotsi kuuluvat pakollisina yo-opintoihin. Jälkimmäisellä ja muilla skandikielillä löytyy runsaasti tutkimusta. Ruotsiksi pitäisi kuitenkin jokaisen suomalaisen maisterin kyetä palvelemaan.
Opetin viime syksynä yliopistolla erikoiskurssin, jolla opeteltiin lukemaan akateemisia tekstejä. Mm. käyttämällä sisällysluetteloa, johdantoa ja hakemistoa. Topic sentence oli monelle uutta tietoa sekin. Keskeinen opetukseni oli, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää. Etenkään kerralla.
Mitä sitten voi asialle tehdä? Kirjapinon lykkääminen eteen (tai monistepinon kuten Pekka Tammen kirjallisuuden poetiikka -kurssilla 2012) ei ole paras pedagoginen valinta. Toki hallintotieteiden tai kirjallisuustieteen tutkija ei ole pätevä englannin opettajakaan.
Englanti on kätevä kieli myös siksi, että monia ranskan-, saksan- ja tiesminkäkielisiä teoksia on julkaistu englanniksi käännettyinä. Yliopisto-opettamisesta alkaa mennä maku, jos kielitaito rajautuu vain suomeen, kun ennen oli lupa odottaa myös esim. ranskan tai saksan osaamista.
Rimaa ei voi tuhottomasti laskea, koska mistään ei löydy resursseja siihen, että esim. jokaisen opinnäytteeseen löytyisi relevanttia suomenkielistä tutkimusta. Tutkimuksessa relevantti kirjallisuus ei voi määräytyä sen perusteella, mitä kieltä osaa.
Näin on, koska yliopisto-opetus on tutkimukseen perustuvaa ja tutkimusta tehdään nykyään enenevissä määrin englanniksi, koska kannustimet suomenkieliseen tieteelliseen julkaisemiseen on olemattomat. Yliopistotutkinto on useimmiten mahdoton suorittaa vain suomeksi lukemalla. yle.fi/a/74-20178297
En ole itsekään mikään aikatauluttamisen mestari, mutta eipä ole käynyt niin, että klo 16 pitäisi olla etsintäkuulutuksen uhalla varuskunnassa ja samana päivänä klo 10 tajuan olevani Chicagossa, enkä viitsi edes muutoshakemusta annettuun määräaikaan (klo 15) mennessä tehdä. www.hs.fi/urheilu/art-...
En rehellisesti osaa sanoa, miksi noiden aiempien kuvien perusteella Siltasaarenkatu olisi ennen ollut ”surkea kadunpätkä”. Kauniiden vanhojen talojen tilalle tuli oman aikansa laatikoita, ja nyt niiden lisäksi on vielä nykyajan laatikoita – ja menestymättömiä ravintoloita. www.hs.fi/kulttuuri/ar...
Apua!
Halla-ahon politiikasta ja harkintakyvystä voi olla montaa mieltä, mutta sen kerran, kun joku ihmisenä avautuu ongelmistaan, pitäisi meidän muidenkin muistaa olevamme vain ihmisiä. Ei toisen itsetuhoa tai ahdistusta pidä mitätöidä.
Junkkarin jutussa on mainittu myös Halla-ahon mahdollinen neurokirjo. Moni on yhtä mieltä siitä, että työpaikkojen ja elämän pitäisi olla neuroystävällisempää. Mutta jos neurokirjolla on Halla-aho, ymmärrystä ei löydy.
Osan mielestä median ei olisi pitänyt kertoa siltä, miten Halla-aho kommentoi ”toista osapuolta”. Tämä on ankeinta ja typerintä mediakritiikkiä – totta kai median pitää uutisoida. Lukija voi sitten muodostaa mielipiteensä jonkun pölöistä sanomisista, mutta media ei voi vaieta poliittisista syistä.
Eivätkö kommentoijat näe hirttä omassa silmässään? Pitääkö ahdistukselle tai itsetuholle olla kunnolliset syyt? Vielä toissapäivänä rohkaistiin kertomaan itsetuhoisista ajatuksista, ja eilen olikin väärin niin tehdä? Kirjan julkaisu oli myös varsin selvä sattuma – jututkin oli etukäteen kirjoitettu.
Moni on suhtautunut jotenkin vähätellen tai jyrkästi Halla-ahon masennus-, ahdistus- ja itsetuho-oireisiin. Perustelu on usein kuulunut, että itsehän pani ja vastuu pitää kantaa. Osan mielestä ajoitus näistä kertomiselle Eemeli Peltosen itsemurhan jälkeen oli suorastaan rienaava.
Suomessa poliitikkojen salasuhteita on pidetty tuomittavina kautta linjan, eikä eroa esim. puoluekannan perusteella juuri ole. Halla-ahon puolue on toki arvokonservatiivinen. Kun avioliiton ulkopuolisesta lapsesta uutisoitiin v. 2017 journalistisesta perustelusta käytiin jonkin verran keskustelua
Mitä tulee kuumaan perunaan, on tietysti helppo ajatella, että Halla-ahon tapa syyllistää salasuhteen ”toista osapuolta” ei ole kypsin mahdollinen. Mutta eettisesti ehkäisyn lopettaminen ilman toiselle kertomista pitäisi olla tuomittavaa. Syystä esim. kondomin riisuminen kesken yhdynnän on raiskaus.
Olen totta kai aatteellisesti hyvilläni, ettei halla-aholainen maahanmuuttopolitiikka ole saanut enempää kannatusta suomalaisten keskuudessa. Mutta minusta tähän kirjaan kannattaisi nyt tutustua enemmän muoto kuin sisältö ja persoona edellä. Politiikka on täynnä tyhjää puhetta, mitä pitäisi haastaa.
Marko Junkkarin perkaus Halla-ahon elämäkerrasta on se teksti, joka tästä aiheesta kannattaa lukea. Ristiriita introvertin, menestyneen poliitikon ja motivaatio-ongelmista ja politiikan hyödyttömyydestä kertovan avautujan välillä on huima.
”Mitä kuuluu?” kysymykseen vastataan ”ihan hyvää”, ”kiirettä on pitänyt”. Kukaan ei vastaa siihen, että no, olen aika itsetuhoinen. Omasta ja muiden kokemuksesta tiedän, että jos on vaikeaa, ”mitä kuuluu” on lähinnä ahdistava kysymys, joka vie ajatukset siihen, ettei kuulu kovin hyvää.
Tämä sopisi vaikkapa äidinkielen lukutaidon kokeeseen aineistoksi. Montako ristiriitaa yhteen tekstiin mahtuu? Yksityisyyttä pitää kunnioittaa – itsemurha Eduskuntatalossa on julkinen teko (mitä se edes tarkoittaa?), teon syillä ei pidä spekuloida – ”mutta ei katsoa poiskaan” (täh?).
Kyllähän CV:n muokkaaminen on ihan yleinen juttu: pidän omaa työuraani ja hakukohteita aika samanlaisena (tutkimusta tai kulttuurialaa) ja aina on jotain mitä nostaa haettavan paikan perusteella esiin.
Kannattaisikohan hetki odottaa ennen kuin alkaa politikoimaan kansanedustajan itsemurhalla sote-järjestöjen leikkauksia vastaan? Sopiva hetki voisi olla esim. ikuisuus.
Ihminen pelkää sairauksia niin, ettei liiku, mutta ravaa lääkärissä kipeiden ihmisten keskellä. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa.
Onhan ”halukkaiden koalitio” englanniksi ”lustful coalition”, onhan?
En kestäisi olla nainen. Yritäpä juoda lasi viiniä tai kalja jossain – vaikkapa nyt lentokentän baarissa – ja heti on joku karvanaama tuomassa ”toisen samanlaisen” pöytään. Ikään kuin naiset menisivät baariin vain etsiäkseen seuraa, eivätkä esim. kuluttamaan aikaa tai siksi, että haluaa juoda oluen.
Ensin mainittu vaatii muutakin journalistista osaamista kuin REC-napin painamisen. Sinänsä sopii UJ:n journalistiseen linjaan: loisitaan toisten tekemässä journalismissa ja itseä kiinnostaa lähinnä internet. Kivijalkakaupat (ja yliopistopolitiikka) on keski-ikäisten kotkotuksia.
Hesari on tehnyt erinomaista ja perinteistä mutta kulttuurijournalismin saralla harvinaista soittelu- ja rahajournalismia. UJ:n edgelordit taas kuittasi sillä, että ei yliopistoa kiinnosta mikään fucking kirjakauppa (ikään kuin yliopisto olisi sama kuin esim. 20 v. sitten). www.hs.fi/helsinki/art...
Kaikki on Tanskassa paremmin: aamu-TV:kin alkaa klo 6.30, kun taas Ylen aamu koisii tunnin pitempään aina 18.8. asti.
Kärsin siitä, että ihmiset eivät vapauta rajallisia asiakaspaikkoja ruokailtuaan, koska se aiheuttaa muille maksaville ja paikkaa jonottaville asiakkaille päänvaivaa ja ravintolalle tulonmenetystä, kun ihmiset ohittavat paikan täytenä. Kerron täällä, koska samaa itsekkyyttä olen todistanut Suomessa.
Henrich Steffens yritti v. 1802 juurruttaa Tanskaan uutta luonnontieteellistä paradigmaa, mm. keskustelemalla Adam Oehlenschlägerin kanssa – 16 tuntia putkeen. Tapaamiseen sisältyi pihviä ja punaviiniä. Akatemia on ollut pilalla siitä lähtien kun ei ole ollut tuollaista.
Kööpenhaminan keskusta, pizzeria, jossa on 16 asiakaspaikkaa terassilla ja korkeintaan saman verran sisällä, kaikki pöydät varattuja. Mikä on syömisen jälkeen kolmen hengen porukalle kohtuullinen aika pyöritellä tyhjiä lautasia pöydässä? 13 minuuttia meni. Minusta siinä on 12 minuuttia liikaa.
1) Miten ulkoilmakonsertissa tunnelma nousee kattoon? 2) Ennen kuin-sanaa ei tule pilkkua, ei ainakaan tässä. Ja muutenkin… 3) montako lauseenvastiketta JA 4) sekä artistin että yleisön pään sisään sukeltamista yhteen tekstiin oikein mahtuu?
Luulin, että Flow oli K-18, mutta ilmeisesti ainakin Hesariin on kritiikin kirjoittanut yläasteikäinen ihminen. Nostoja seuraa, pitäkää istuimistanne kiinni! www.hs.fi/kulttuuri/ar...
Varmaan se vertailu pitäisi tehdä saman pinta-alan ja/tai asukasmäärän maiden kesken.
Samoin VR:n ainoa tehtävä on kuljettaa raiteilla ihmisiä ja roinaa, ja silti tämä on aina tämmöistä, että raiteelle madellaan myöhässä.
Lippu.fin ainoa tehtävä on myydä lippuja. Kahden lipun ostamiseen meni 25 minuuttia. Osin siksi, että ostin toisen lipun Smartumilla, mikä täytyy jostain jumalan syystä suorittaa erillisessä näkymässä (ja samalla stressata sitä, ehtiikö joku napata saman paikan rahalla ostetun vierestä).
Ministerin päihtymys ei ole moraalinen ongelma, mutta ihmettelen (kuten ensimmäisestä Marinin kohusta asti), miksi hyvätuloiset ja vaikutusvaltaiset ihmiset eivät vetäisi naamoja ei-julkisissa tiloissa ja näyttäytyisi siivommassa kunnossa suosituissa yleisötapahtumissa.
Nähtävästi Richtelin kirja on samanlaista pop-psykologiaa kuin Jordan B. Petersonit ym. Kun on mies, tietää parhaiten, mikä itseapu toimii. Viimeistään tässä kohtaa olisin soittanut oikealle asiantuntijalle. Esim. sellaiselle, joka ei myy meditaatiota ihmelääkkeenä.
Yhtä historiallisesti perusteeton on tämä Richtelin sitaatti. Ai että ajattelu alkoi 1960-luvulla? Tuhannet vuodet filosofiaa, kirjallisuutta ja taidetta vaatimattomasti todistavat ”puhtaan fyysistä maailmaa” vastaan. Eiköhän ajattelun ja ideoiden aika ole jo ohi, kun nykyinen sykli on 15 sekuntia.
Richtel kritisoi vanhaa nuorisotutkimusta siitä, että nuoria on pidetty neandertalilaisina. Eikö tällainen yleistys ole ihan sitä samaa? Onko joskus elänyt nuoria, jotka eivät ajattele, koska tekevät ruumiillista työtä? Eivätkä esim. porvariskotien nuoret ennenkään tehneet töitä.
Uusi Juttu tekee ahkerasti ilmiöitä aika vähistä emmeistä. Tämä juttu on hyvä esimerkki siitä. On haastateltu tietokirjailijaa – ilmeisesti siksi, että hän on amerikkalainen toimittaja. Itse löisin luurin korvaan tällaisen omahyväisen kommentin kuultuani. Voisiko olla, ettet ole lukenut riittävästi?
Jutussa ei kerrottu enempää metsässä seikkailemisesta, mutta teini-iässä (n. 20 v. sitten) seikkailin metsän sijaan internetissä ja 16-vuotiaana löysin eksistentialismin. Olin masentunut, kävin psykologilla, sittemmin en ole käynyt, vaikka ahdistus jäi. Onko nuoruus muuttunut, ja jos on, milloin?
Onko paniikki suomalaiskansallinen piirre vai ainoastaan journalismin tärkein liikkeellepaneva voima? Koska nyt puhutaan yhden kaupungin ratikkasillasta, jonka voi myös kiertää sitä samaa reittiä, jota ihmiset ovat vuosikymmenet kulkeneet.
Storebæltilla on jo ennen tuollaista tuulta aika kovat rajoitukset: jos tuulee 10–15 m/s, alle 750 kg ajoneuvot eivät saa ajaa, 15–20 m/s alle 2,5 tonnin ajoneuvoilla ei ole asiaa sillalle. Ko. silta on AINOA yhteys Köpiksestä eteenpäin, ellei kulje meriteitse (mihin tuuli myös vaikuttaa).
Tanskassa asuneena en ymmärrä paniikkia yhden ratikkasillan sulkemisesta pariksi tunniksi vuodessa. Sjællandin (mm. Köpis) ja muun Tanskan (ja Manner-Euroopan) yhdistävä Storebæltin silta suljetaan KAIKELTA liikenteeltä (autot, rekat, junat) kovimmilla (25 m/s) tuulilla. www.hs.fi/helsinki/art...
En ole nähnyt kohinaa siitä, olisiko Petteri Orpo kyennyt johtamaan maata pääministerinä Ruisrock-viikonloppuna, jos olisi tullut SOTA, kun Petteri on maistissa. Ehkä kohua ei synny siksi, ettei Orpo ole kovin toimintakykyinen selvinpäin ollessaankaan.
Lomassa parasta: ei tarvitse lähetellä ikäviä sähköposteja. Lomassa pahinta: tarvitsee kuitenkin lähetellä ikäviä vapaa-ajan sähköposteja.
Aika usein jotain uutta reittiä kulkiessa olen kuuntelematta. Mutta sikäli kuin kävelen samaa reittiä joka päivä töihin vartin suuntaansa, niinä 110 tuntina ehtii kivasti kuunnella jokusen podcastin. Vallankin kun äänimaisema muuten on lähinnä autoja ja junia.
Jos Lappeenrannan vasemmisto ei olisi totaalisesti sössinyt ehdokasasettelua, Ivan Deviatkin tuskin olisi Suomen vaalitavalla päässyt Lappeenrannan valtuustoon, eikä hänen seikkailuistaan tarvitsisi lukea Hesarista. Kiitos Lappeenrannan vasemmisto! www.hs.fi/tutkiva/art-...
Tämäkin on vähän kaksipiippuinen juttu: yksilöä vastuutetaan, mutta pitäisikö puhua myös melun aiheuttajista, joiden takia ääntä pitää nostaa? Vilkkaasti autotien laitaa kulkiessa usein täytyy, mutta samalla liikenteessä vastamelukuulokkeet on turvallisuusriski. www.hs.fi/suomi/art-20...
Haluaisin kokeilla sellaista lukuhaastetta, että lopettaisin lukemasta MITÄÄN, yhtään kenenkään kirjoittamaa, vaikkapa pariksi kuukaudeksi. En usko, että sivistykseni tai mielenterveyteni kärsisi. Ehkä toteutan tämän väitöksen jälkeen, jos jään heinäkuussa 2026 työttömäksi.
Erinomainen! ”Suomessa ei ole ollut pelkästään erillissotaa, ”erillishakaristiä”, erilliskoronaa ja erillissuhdetta Venäjään vaan myös kansainvälisen järjestelmän erillissäännöt.” yle.fi/a/74-20175308
Kukaan ei ole niin viisas kuin konsultti. Saimaalla jaetaan seuraavaksi rannekellot norpille. www.hs.fi/alueet/art-2...
Kirjoitin Hesariin lyhyesti siitä, miten Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindbomin viestintävenkoilu on looginen lopputulos managerialistisessa yliopistossa. Siinä arvot unohtuu, kun ”me” tarkoittaa yliopiston johtoa. www.hs.fi/mielipide/ar...
Helsingin yliopiston arvot ovat totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys. Mitä näistä edustaa rehtorin haluttomuus – tai kyvyttömyys – antaa haastattelu? Varmaan samoja arvoja kuin päätös häätää totuutta, sivistystä, vapautta ja yhteisöllisyyttä edistävä kirjakauppa kivijalasta.
Joka kevät joukko tutkijoita altistuu sille, että heidän tutkimusaiheitaan räävitään otsikon perusteella. Heille muistutetaan, että tutkijoiden pitää pystyä sietämään kritiikkiä ja perustelemaan tieteen asemaa. Samaan aikaan Helsingin yliopiston rehtori ei suostu journalistin haastateltavaksi.
Tämä oli hieno mätäkuun uutinen, jonka juuret on sensuurin sijaan siinä, että keski-ikäiset (Olavi Uusivirta tai TP:n kanslia) ei osaa käyttää älypuhelinta. www.hs.fi/politiikka/a...
Jos luulet, että Suomi olisi tunnustanut Palestiinan Sanna Marinin, Antti Lindtmanin tai Pekka Haaviston vahtivuorolla, saat ihan rauhassa luulla niin ja lohduttautua ajatuksella, mutta mitään realismia siinä luulossa ei ole. Samaa varovaista asekauppiaiden nuoleskelua olisi silloinkin.
Hesari lähettää tutkivia journalistejaan sota-alueelle… ”pitämään päiväkirjaa” eli tekemään lifestyle-juttuja. Luulin että tämä tyhmyys olisi jäänyt yhteen toimittajaan, mutta ei. Jos nyt välttämättä sota-alueen arkea pitää pällistellä, voisi sen tehdä edes paikallisten kokemusten kautta.
Olisikohan Ylen budjetista löytynyt pieni siivu sen korjaamiseen, että Yle Areenasta näkisi jalkapallo-ottelun suorana ilman, että pitää keksiä, että ottelun nähdäkseen pitää katsoa klo 6.50 alkavaksi aiotun Pikku Kakkosen livelähetystä?
Pitkään tämä näytti ihan miesten arvokisajalkapallolta: paikkoja on vähän ja niistä lauotaan metritolkulla ohi.
Onko muilla sama olo, että Englanti – Italia on ollut yksi näiden kisojen tylsimpiä? Italian kaksi keltaista korttia oli jännintä hetkeen.
Varma en ole, mutta en usko, että Kleineherne taipuu muodossa ”Kleineherneelle”.
Saksan Hendrichin temppu vetää Mbockia tukasta oli yhtä mauton kuin Ranskan päävalmentaja Bonadein kokosininen asu (puku, paita ja solmio kaikki samaa), Les Bleus vähän liian kirjaimellisesti.
Jaa-a, ei kai tässä muu auta kuin palata sorbuksen ääreen.
Kai mainonta voi toimia esim. ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista kertomiseen? Kuinka moni olisi ilman mainontaa saanut tietää, että Helsingistä pääsee nyt junalla Hankoon? Nyt myi loppuun. Ilman mainontaa yritykset luultavasti yrittäisi saada viestinsä läpi journalismin kautta piilomainontana.
Kunnille uusia jargon-sanoja sloganeihin: 💡 maastavetovoima 💡 vetopitovoima 💡 sisäelinvoima 💡 elinvoimalinja 💡 pitkävetovoima Olkaa hyvät, kuntapösöt, enää teidän tarvitsee keksiä kullekin jokin epäselvä merkitys!
Krhm, krhm. Piti tietysti kirjoittaa _Israelia_ kritisoiva artisti, mutta yritä tässä helteessä edes vague bskyttää!
En usko, koska päivityksessä oli vakava virhe!
Piti tietysti kirjoittaa _Israelia_ kritisoiva artisti, mutta yritä tässä helteessä edes vague bskyttää!
Ensin pitää olla sananvapaus ja yrittäjän saada päättää, kenet päästää tiloihinsa ilman julkisen sektorin puuttumista. Mutta auta armias, että yksityisen firman järjestämille festareille on tulossa vähän roisimpi, Palestiinaa kritisoiva artisti, johan pyydetään herra apulaispormestaria estämään.