No eihän tule. Esimerkiksi Hermanninrannan uudelle asuinalueelle tulee autopaikkoja taas vaikka ja kuinka, mutta ne eivät sijaitse tonteilla ja pihat ovat maanvaraisia, eivät pysäköintilaitoksen kannen päällä. Realiteetit on ne, mitä kaupunkisuunnittelulla ja sitä ohjaavalla politiikalla muokataan.
Lue eteenpäin. On muutakin kuin se pitkäaikainen pysäköinti.
Luin kyllä. Ja olen edelleen sitä mieltä, että Suomen mittakaavassa tiivistä, kuten vaikkapa Kallion tai Töölön tiiveyttä, voidaan hyvin tehdä ilman, että latvuspeittävyys kärsii.
Sitten laitat teksteihisi sen, että 4-5 korttelitehokkuus on jo liian tiivistä. Nyt jää lukijoille käsitys että rajaa ei ole.
Itse voisit aloittaa kommentoimalla omalla nimelläsi ennen kuin muita määräilet. En usko, että monikaan ajattelee eksakteja korttelitehokkuuslukuja tekstiä lukiessaan. Puhun aina ihmisen mittakaavaisesta, riittävän tiiviistä kaupungista, jotta lähipalvelut ja toimiva joukkoliikenne mahdollistuu.
Asia ei varsinaisesti muutu siitä millä nimellä kirjoittelen. Olennaista olisi myöntää ja viestiä, että tehokkuudella on olemassa jokin olosuhteista riippuva raja, jonka jälkeen se alkaa tuottaa huonompaa. Tätä asiaa ei tuosta kirjoituksesta löytynyt. ”Betonivihreät”, en pidä nimityksestä.
Tottakai kaikella on rajansa. Mutta kun puhutaan oikeassa elämässä tapahtuvista asioista, on mielekkäämpää puhua todellisista asioista teoreettisen saivartelun sijaan. Vitsikästä tuollaisilla nimillä alkaa haukkumaan, koko politiikassa oloni ajan mm. edistänyt puurakentamista.
Ehkä tosiaan Helsingissä ei ole niitä ilmiöitä mitä Turussa ja Tampereella.
Odotellaan sitä esimerkkiä, missä tiiveys johtanut alhaisempaan latvuspeittävyyteen, eikä pysäköintinormi. Pysäköintinormi ei ole laki, vaan jokaisessa kaavassa päätettävä asia. Esittelijä voi hyvin tuoda lautakunnalle esityksen, missä poiketaan normista, jos katsoo perustelluksi toimia näin.
Helsingin keskustassa olen asunut kahdessa osoitteessa, joissa pihalla ei ollut yhtään autopaikkaa, vaan ei myöskään yhtään vihreää. Toisessa pihan alla oli kellaritiloja. Toisessa pihan pienuus ei mahdollistanut puuta. Ne on toki vanhoja taloja ja voi väittää että ”paremmalla suunnittelulla” 1/2
2/2 Nykypäivää: www.tampere.fi/kaupunkisuun... Työssäni näen suunnitelmia, joissa tontille osoitetaan vain rakentajan haluama määrä p-paikkoja, mutta niin iso määrä rakentamista, ettei tontille jää tilaa yhdellekään puulle. Nykytilassa puustoa. Mutta ne on liikesalaisuuksia.