Virtual Painter of Virtual Sky D.Sc. (Tech) Network economics. Ecosystems, Standards and Technologies for the best of people
82 followers 31 following 645 posts
view profile on Bluesky
Ilmiantaminen on aina vähän kyseenalaista. Tosin rattijuopon ilmiantaminen tuskin on monen mielestä väärin. Ja toki, kyllä etuuksien väärinkäyttö siinä kuin mitä tahansa muu venkoilu on tietenkin väärin ja usein jää muiden maksettavaksi. Silti olisin ainakin melko paljon samaa mieltä.
Pitää katsoa myös omistajarakennetta, keitä nuo omistajat ovat, jotka eivät jouduta muutosta omistamissaan yrityksissä. Voisi olla hyvä pohde myös vaikka Samuli Knupferille. Varmaan aiheesta on jo tutkimusta siitä, miten erilaisella omistuspohjalla olevat yritykset nokkelimmin toimivat murroksissa.
On todella ikävää, surullista ja kiukkua herättävää seurata tilannetta tuolla. Samalla on hyvä muistaa, että myös Sudanissa on käynnissä ehkä vielä isompi kansanmurha. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys tuskin palautuu ainakaan seuraavaan noin 3 vuoteen. Mitä sen jälkeen on jäljellä mistään. Huoh.
Voipi olla, että kahden valtion malli on ollut ja myös mennyt. Kun katsoo pidemmälle poliittiseen historiaan eri puolilla maapalloa, ei tuollaista systeemiä, siis kahden valtion mallia ole saatu rakennettua missään aikaisemminkaan, siis pysyväksi rakenteeksi.
Kiinnostuksella odotan, milloin kansa nousee barrikaadeille. Onhan tuo meno aivan kestämätöntä katsoi sitä sitten millä mittarilla tahansa.
Samalla kuitenkin liuikkumisen verorasitusta ei pidä nostaa, mieluummin laskea ja ainakin tehdä se käytön mukaiseksi. Näin myös tyhjät bussivuorot joutuisivat nettomaksajiksi... noin niinkuin esimerkkinä. Kaikki tekniikka on olemassa, tämä on tekemistä vaille valmis.
Tienkäyttömaksut on oikein toteutettuna oikein hyvä asia. Pitää laittaa systeemit niin, että tienkäytöstä rahat ohjautuvat tien omistajille ja ylläpitäjille markkinaehtoisesti. Näin saataisiin selkeä rahoitus myös yksityisteille, joita Suomessa on varsin paljon.
Tarvitsemme Suomeen lisää yksityistä pääomaa. On sitten toinen ja vähän epärelevantti kysymys miten se on jakautunut. Oma preferenssini olisi, että kaikki suomalaiset olisivat myös jossain määrin pääomatulojen saajia.
Skaalaus on ongelma. Ja se on kaikkialla muualla hoidettu nimenomaa yksityisellä rahalla. Ei minulla mitään julkista sijoittajaa ole, mutta Suomen valtion eväät eivät ole kovin isot ja onko se edes veronmaksajien tai eläkkeitään säästävien ihmisten etu laittaa isoja rahoja riskeille alttiiksi.
Jotain positiivistakin... vihreillä on halu ajaa kestäviä toimintamalleja ja myös talouden rakenteiden uudistamisesta. Se on hyvä. Mutta yksityisen pääoman, omistamisen, yrittämisen keskeinen rooli voisi tässä olla vielä paljon keskeisempi ja vähemmän rahaa pitäisi kierättää valtion kautta.
Kannusteiden osalta pitäisi todellakin ymmärtää innovaatioiden riskeihin. Niitä ei useinkaan voida poistaa ja osa innovaatioista epäonnistuukin. Mutta jotta into riskien ottamiseen kasvaisi pitäisi kasvattaa myös onnistumisista tuloutuvia tuottoja. Tämä on iso asenneongelma, myös vihreillä.
Keskeisiä asioita olisivat mm. tekijät, joilla uudet ekosysteemit syntyvät, regulaatio useimmiten ajatellaan olevan rajoittavaa, turvaavaa. Innovaatioden edistämisen kannalta se pitäisi olla ajavaa ja yrityksille mahdollisuuksia avaavaa.
Lähinnä siihen, miten innovaatioiden syntyminen tapahtuu ja mitkä ovat ajurit ja kannusteet niiden edistämiseksi. Enemmän puhuttaa kyllä edellytykistä, rahasta osaamisesta jne. mutta vähemmän asioita, jotka saavat toiminnan sykkimään.
Mutta muuten, olen samaa mieltä. Julkisen toimijan tulisi olla teknologia neutraali. On kiinostava kysymys siinä, että BF ltä edellytetään teknologia kannanottoja. Kumpaa politiikkaa pitäisi lopulta kannattaa??
Ajoitus on hyvin tärkeä kysymys... liian laaja tässä käsiteltäväksi.
Kyllä BF rahoitus on hyvä asia. Mutta se ei riitä yksinään. Oleellista olisi että Suomessa olisi paljon enemmän yksityistä pääomaa kuten vaikkapa Ruotsissa. Hajauttaminen on matemaattisesti todistettu tehokas tapa hallita portfolioita.
Olisi tärkeää ymmärtää miten korkean tuottavuuden firmat toimivat ja soveltaa samoja ideoita uudelleen. Data, alustamallinen toiminta ja tietenkin teknologiat... kaikki tarvitaan yhtä aikaa. Ja sitten tietenkin pääomia, osaamista, verkostoja jne. Julkisilla toimijoilla ei näistä juuri mitään.
Ei oikein vakuuta. Kaikissa julkisella rahalla tehtäviä juttuja. Historiassa kovin huono track record näillä. Joissain puoli askelta oikeaan suuntaan, mutta ekosysteemit ei toimi puolittaisilla rakenteilla. Ei silti, ei kunnon ehdotuksia ole tullut muiltakaan.
Panoksen koolla ei sinällään ole merkitystä, pikemmin panokset kannattaa hajauttaa korreloimattomiin hankkeisiin. Julkisen rahan ongelma on että sen mukana harvoin tulee poikkeuksellista osaamista. Yksityinen pääoma yleensä tuo tullessaan paljon muutakin.
Portfoliologiikan mukaan riskit ja tuotot korreloivat. On turha odottaa isoja tuottoja jos epävarmuudet vähäisiä. Toisaalta, jotta kannattaa altistaa itsensä riskeille tuotto odotus pitää olla merkittävä.
Meillä ei palkita isosti innovaatioista, miksi kukaan näkisi kummoista vaivaa niiden kehittämiseen... high risk low reward. Jos tilanne halutaan muuttaa on lähes pakko muuttaa kannusteet oikeaan ohjaaviksi. Vihreillä on tässä asiassa kehno ymmärrys innovaattorien elämästä.
Elämän ja arkipäivän logiikat ovat hyvin erilaisia noissa eri ryhmissä ja vaarana on, että ihmiset eivät ymmärrä mitkä kannusteet ohjaavat toimintaa. Ja kun tämä on epäselvää, niin valtiolaivan ohjaaminen on hyvin vaikeaa. Medialla ja toimittajilla hyvin hatarat tiedot myös.
Meillä on sellainen ongelma Suomessa, että ihmisten on vaikeaa erottaa mikä on kulutusta ja mikä sijoittamista. Näin meillä on myös kaksi melko erillistä ryhmää ihmisiä, ne jotka saava palkkatuloja ja ja ne kun saavat pääomatuloja (Ja on toki vielä nekin kun elävät muiden tulojen varassa).
Arvojen tasapainoa voi tarkastella vaikkapa Schwartzin arvoteorian avulla. Teimme pienen pohdinnan kohteena tekoälyn regulaatio ja standardointi. Siinä sivuhuomiona tuli tuo arvojen epätasapaino.. vähän kaikkialla, eri tavoin epätasapainoinen. Vilkaise... acris.aalto.fi/ws/portalfil...
Minusta kiinostavalla tavalla tämä heijastaa arvoja, joita EUssa olemme halunneet korostaa. Teimme pienen analyysin arvojen tasapainosta eri regioissa ja on selvää että tasapaino ei ole kunnossa missään. EUssa näyttää vallinneen arvotyhjiö alueilla kuten prosperity ja patriotism.
Elefanttikäyrä on derivaatta. Todellisuus on jotain muuta. Ihmiset aistivat lähinnä suhteellisia muutoksia ja niitäkin logaritmisesti vaikka todellisuus on lopulta absoluuttista ja lineaarista.
Mitenkähän tuossa on huomioitu se kuinka monta ihmistä yhdessä autossa kulkee. Mun kärryyn mahtuu 7 vaikka useimmiten mökkimatkalla kyydissä on 2. Eivät ne autolautat tai junatkaan täydellä kuormalla yleensä ole. Täyttöaste kenties 50%...
Suomessa usein sanotaan että hanki onki ja saat kalaa. Ruotsissa pääoma on tärkeämmässä roolissa, hankitaan katiska ja katsotaan kun kala ui pyydykseen. Kaksi eri versiota kapitalismista. Tärkeä ero.
Näin se menee...kunhan pidetään huoli että kukaan ei pääse liian määräävään asemaan. Silloin kapitalismin nurjat puolet tulevat dominoiviksi.
Juuri noin. Hyvä puhe.
Hyvä juttu, mutta ainakin yksi näkökulma puuttuu kokonaan. Siirtyminen datatalouteen on tehty Suomessa ja EUssa kohtuuttoman vaikeaksi. Mikään määrä rahaa tai osaamistakaan ei voi murtaa liian rajoittavan sääntelyn kahleita
...ehkä vahingossa...ehkä tahallaan...
Brainheartware!
Se oli vahva viesti silloiselle hallitukselle Moskovassa, että Baltia haluaa itsenäisyyden. Ja näin myös toteutui. Loppu onkin sitten historiaa. Muistan tuon hyvin.
Hyvin perusteltu. Hyvää työtä.
Yksi melko iso asia, jolla tuota voi auttaa on standadit. Hyvä alkupiste on ISO/IEC 42001 standardi sille miten kaikki AI:n kanssa tekemisiin joutuvat tai pääsevät organisaatiot voivat itse tarkastella omaa toimintaansa. Tyhjältä pöydältä ei tarvitse lähteä liikkeelle. sfs.fi/maailman-sta...
On kyllä iso haaste. Ongelma ei ole edes vain raha vaan se, että kannusteet oppimiseen näyttävän olevan kadoksissa. Eikä ymmärretä sitä kuinka erilaisia ihmiset lopulta ovat. Olemme jäämässä jälkeen verrokkimaistamme katastrofisella tavalla.
Allekirjoitin jo aikaa sitten.
Onpa outo kysymys. Liityntäpysäköinti on erittäin tärkeää, etenkin juna ja metro asemilla, mutta kyllä se on sitä kaikissa julkisen liikenteen solmukohdissa. Talo ei tietenkään mitään hyödy, ihmiset hyötyvät.
Eivät nämä vertailut ongelmattomia ole. Ja tosiaankin meitä on vain reilut 5M ihmistä Suomessa. Se on murto-osa siitä mitä ovat isot kaupungit maailmalla. Mutta ehkäpä vertailu Köpikseen on hyvä. Pitäisi mennä sinne ja tutkia tarkemmin. Jotain tekevät oikein.
Piene maan kannalta tuollainen konepellin alle menevä tarkastelu on hyvin relevanttia. Hyvä huomio!
Kiitos hs.fi nopeasta reagoinnista.. www.hs.fi/paakirjoituk... ... vaikka oli jo aikakin... No nyt ei tarvi peruuttaa tilausta.
Lisäksi pikkuasiana se, että yliopistojen ranking listoilla korostuvat tietyt alat, kuten lääketiede. Olisikin kiva jos joku teksisi tutkimuksen, missä verrataan rankinglistoja ja yliopistojen tuottamaa kontribuutiota BKT:hen.. millainen korrelaatio mahtaa löytyä. Aika vahva varmaankin.
Toki. Mutta ehkäpä tärkein viesti tuossa jutussa on konepellin alla. Tanskan ja myös Ruotsin vahva rahoitus tulee paljon isommin yksityisiltä säätiöiltä, joiden kova osaaminen ja tahto on todella merkittävä asia. Valtion raha on usein satunnaisempaa, tempoilevampaa siten vähemmän arvoa luovaa.
Valtion osaaminen ja usein tahtokin on paljon hatarampi, tempoilevampaa kuin jollekin alalle sitoutuneiden säätiöiden. On lisäksi hyvä pieni yksityiskohta huomata... yliopistojen rankingit suosivat tiettyjä aloja. Lääketiede ehkä vähän yliedustettuna suhteessa BKT vaikutukseen...
Perustutkimusta tarvitaan, mutta poliitikoille tärkeä viesti tässä on se, että nuo Tanskan esimerkit ovat Yksityisesti rahoitettua perustutkimusta. Siinä on tärkeä viesti, sillä säätiöiden interessi on rahoittaa tutkimusta, joka lopulta on hyväksi myös säätiöille. Wallenbergit Ruotsissa myös hyvä!
Otsikointi on taas mitä on. Eihän tuo työpaikka sakkojen vuoksi mennyt vaan sakkojen perusteena olleen toiminnan. Pitäisi se kait olla jollain tapaa selvää, että ei voi yhtä aikaa olla järjestelmän puolella ja sitä vastaan. Kyse ei ole tavoitteista vaan keinoista. www.hs.fi/paivanlehti/...
Sepä. Siksi meidän tulisi selkeästi korjata tuo tilanne. Oikeastaan se on täysin välttämätöntä.
Poliittisten lakkojen osuus on juuri se tärkeä asia. Niitä Suomessa on ollut paljon vaikka meillä valtion rooli työmarkkinoilla hyvin iso. Paradoksi vai onko?
Ajattelin että raha olisi itsellesi keskeistä, koska lähes kaikki omat graafisi käsitteli rahaa tavalla taikka toisella.
Ei maksuton koulutus ole ilmaista. Se vaatii paljon aikaa ja vaivaa opiskelijalta. Jos koulutuksesta ei varsinaisesti tule loppuelämän aikana merkittävää lisähyötyä kouluttautumattomaan nähden, ei koulutuksen kannattavuus ole kummoista. Osalle toki tulee, mutta kyse on nyt tilastoista.
Eikä meidän koulutustaso, kuten oikein toteat ole kovin hyvä muutenkaan. Olisi tärkeää ymmärtää kaikki asiat mitkä siihen vaikuttaa. Vuotava saavi ei hevin täyty täydemmäksi kuin se, joka ei vuoda vaan joka kerää tuon vuodon.
Näin joskus tilaston, jossa vertailtiin eri maiden maahan muuton laatua niin, että katsottiin miten tulijoiden koulutus suhtautui maassa olevan väestön koulutustasoon. Suomi tai olla ko. Tilastossa heikoin tai toiseksi heikoin. Tulijat laskivat eivät nostaneet koulutustasoa.
... jne. En pyri kumoamaan mitään mitä olet löytänyt. Oikein hyvää dataa. Mutta epäilen, että siinä ei vielä ole läheskään koko kuva siitä surkeudesta, missä me Suomessa olemme.
7. Etenkin ICT investoinnit, digitalisointi, vaikuttaa tuottavuuteen. Yksin investoinnit teknologiaan ei riitä vaan pitää olla myös kevyempi sääntely. Miten esim. datan saatavuus meillä on erilaista kuin naapureissa? Tai miten sovellamme alusta talouden oppeja. En tiedä onko hyviä tilastoja tähän.
6 Tuottavuus Suomessa on jäänyt jälkeen, mikä tietenkin rajoittaa elintason nnousua. Kuinka pahasti olemme muiden takana ?
5. Voisi myös tarkastella investointeja eri maissa... miten investoinit rajautuvat esim. rakennuksiin vs. koneisiin ja laitteisiin. Vain jälkimmäiset investoinnit vaikuttavat tuottavuuden parantumiseen.
4. Työmarkkinoiden tilanteissa myös kiinnostavia tilastoja, kuten lakkojen määrä eri maissa, voisi vielä erikseen tarkastella lakkoja sopimuskauden aikana.
3. Koulutuksen kannustavuus. Miten tulotaso riippuu koulutusesta eri maissa ? (Miksi ihmiset kouluttautuisivat, jos siitä ei jää itselle mitään käteen, liittyy myös verotukseen yms.)
2. Maahanmuutto määrällisesti kertoo jotain, entä laatu ? Millainen koulutustaso on maahanmuutajilla ja maastamuuttajilla eri maissa, siis maahanmuuton laadullien tase ?
Kiinostavia kuvaajia. Niissä on paljon pohdittavaa. Tilannetta ehkä täydentäisi, jos valikoitaisiin muutama lisäsetti, joilla kenties myös lisäarvoa. 1. Tuloverojen progressio on Suomessa jyrkkä, kuinka jyrkkä suhteessa muihin ?
4. Korkean tuottavuuden saavuttamiseksi pitää tarkastella organisaatioita, ei niinkään yksilöitä. Joskus olen kuullut sanottavan, kukaan ei ole täydellinen mutta tiimi voi olla. Siinä on iso totuus. Se priorisoi eri tilanteissa ei tavoin. Markkina ja elämä on dynaaminen, ei staattinen ilmiö.
2. Täydellinen markkina ei ole lopulta kenenkään etu. Markkinoilla on 3 muutakin dynamiikkaa, monopoli ja kaksi versiota epätäydellisestä kilpailusta. Kaikilla neljällä on roolinsa. 3. Tuottavuuden optimointi ja tuotosten vaihdanta, siis markkinatalous, on kyllä hyvä periaate, tietyissä rajoissa.
Minusta sinulla on useita ajatusvirheitä tai ainakin vinoumia. 1. Naapuriapu tai laajemmin yhteisöllisyys on eri systeemidynamiikka kuin kapitalismi. Molemmilla on paikkansa ja kumpaakin pitää käyttää tilanteen mukaan. Niiden yhdistäminen yhtäaikaiseksi on haastavaa. Katso tarkemmin Quadhelix.
...ja kun mulla tuntuu kuulo vain paranevan...vai oliko se luulo..
Which makes some 2000 euro per person. Equals roughly the budget of one holiday trip to Thailand or something...
yle.fi/a/74-20161016
Se oli aivan huippuhaastattelu. Stubb oli täysin suvereeni. Ettei vaan olisi hyvä herraonni Suomella taas kerran.
Hänen arvionsa varmaan on jotain mitä minä en pysty omilla tiedoilla arvioimaan.
Nuorten pitäisi ymmärtää talouden toimintaa paljon paremmin ja sen oppii vain olemalla siinö edes pienellä panoksella itse mukana.
Onpas erikoinen juttu. Eräs professori....ettei vaan ole toimituksen omassa päässä keksitty juttu. Vaikka tällä saa nuorten sympatioita niin se on osaamisen ja oppimisen kannalta todella huono viesti. Surkea kontribuutio @hs.fi www.hs.fi/helsinki/art...
Airueen sijaan käyttäisin sanaa liberaali portinvartija. En tiedä, olisiko millään puolueella kanttia estää tällainen keskutelu. Ei sekään olisi minusta hyvä asia, jos tämä vain kylmästi kiellettäisi. Historian kirjat sitten kirjoittavat ne jotka henkiin jäävät. Se rokotekriitikoille tiedoksi.
No omasta mielestäni ajan haaskausta tämä. Mutta toisaalta on se hyvä, että kaikkien ääni kuuluu. Täytyy vain luottaa edustuksellisen demokratian kykyyn erottaa parempi tieto huonommasta. Tiede on siinä mielessä hyvä, että ajan myötä se kyllä korjaa virheensä.
Se on totta, mutta miten eriarvoisuus motivoi trumpin ja muiden vastaavien kannattajia? Mitkä ovat ne eriarvoiuuden elementit joiden poistaminen tässä auttaisi ?
Jos teköälyn hallita kiinnostaa, niin Juhan hyvä kirjoitus kertoo keskeisiä asioita sfs.fi/blogi/tekoal...
Tämä on kyllä ihan persuista!
Kyllä olisi korkea aika persujen päätyä oppositioon. Tällaisilla ajatuksilla ei Suomelle rakenneta tulevaisuutta. www.hs.fi/talous/art-2...
Mitenkä tämä oli poliittinen nimitys... Aika kovat akateemiset meriitit ainakin löytyvät.
Hyvä pointti. Ensimmäinen on tietenkin totta aina, mutta kiky sopimus oli kyllä merkittävä asia. Toinen tärkeä dynamiikka tulee työtehtävien vaihdon kautta. Sillä tavalla voidaan vasta murrokseen vielä tehokkaammin. Molempia varmaan tarvitaan. Kiinnostava kuva monessakin mielessä.
Mutta toki, kyllä siinä tuota joustavuuttakin on... se on kait kulmakerroin noissa kuvissa. Onko paras korrelaatio kuitenkin firmaa vaihtavilla? Ovat juuri he niitä järjestäytyneimpiä? Kuvassa hieman haittaa se että akselien asteikot eivät ole täysin samoja.
En tulkitse tuota noin. Kiky sopimus siinä näkyy, mutta ei se ollut helppo prosessi. Tuottavuuden hyytyminen näkyy palkoissa, mutta korotukset taitavat silti ylittää inflaation kun niiden olisi ehkä pitänyt jopa laskea. Kasvun aikana malttia on, koska etumerkki on + Murroksen aikana vaikeampaa.
Hmm.. Vastaako tuo kuva kysymykseen, ehkä osittain. Jos oletetaan(?) että jatkajat ovat myös järjestäytyneempiä, niin kertooko se, että järjestäytymisaste haittaa uusiutumista. Itse olen ollut tuossa keskimmäisessä ryhmässä ja se näyttäisi olevat paras vaihtoehto. Siinä luottamus ja muutos yhdessä!
Itseäni kiinnostaisi sellainen kysymys että miten järjestäytyminen on vaikuttanut maiden ja alojen kykyyn innovoida ja uudistua. Vakaan kasvun aikana liitot varmasti tuovat lisäarvoa, mutta (teknologian) murroskohdissa en ole niin varma.
Hyvä kirjoitus. On tärkeää miettiä miten tuo rajoitettu duopoli toimii eri oletuksilla. Kirjoituksessa sanotaankin, paljon riippuu siitä, kuinka fiksuja johtajat molemmilla puolilla noissa neuvotteluissa ovat. Korkea järjestäytymisaste on eduksi vain jos liitot ovat herkkinä markkinan tilanteille.
Oleellista on muistaa kyselyn virhemarginaali... Kannattaa iloita sitten vaalien jälkeen, jos siihen on aihetta. Itse toivoisin vaaleilta keskisttymistä kuntien ja alueiden kysymyksiin. Niistähän tässä nyt päätetään. Esim. miten pidetään huoli koulujen laadusta sekä soten siirtymisestä data aikaan.
Siksi Englannissa niitä kaikkia herkkuja kutsutaan sanalla pudding. Se ei ole porridge vaikka samalta usein näyttää.
Mutta otsikointi on kiinnostava... tyyliin "Juudas hirtti itsensä, mene ja tee sinä samoin". Ei Stubb jutun mukaan Rehniä sentään oksettanut, tuo kohdistui ehkä johonkin toiseen henkilöön...
No jakokaava ei ole kiinnostava... kiinnostavaa on se, että miksi esim minä, joka ei enää ole vuosiin kopioinut mitään vaan käyttänyt vain suoratoistoa, joutuisin mosen veron kohteeksi. Minulla on toki muisteja jos jonkinlaisia, mutta ei niillä esittävää taidetta ole.
Mitenkähän tuota maksua edes voitaisiin kerätä ? Teknisesti ei taida olla keinoja kohdistaa tätä muuten kuin laittaa vero kaikkiin kuluttajien digilaitteisiin... Käytettiin niitä musiikin tai elokuvien kuluttamiseen tai ei. Kaikki maksavat, jotkut käyttävät. Ei kovin hyvä peruste.
Olen @akikangasharju.bsky.social kanssa samaa mieltä. Silti ihmettelen, miksi keskustelussa ei kiinnitetä huomiota toiseen tärkeään näkökulmaan, epävarmuuksiin ja riskeihin. Niihin vaikuttaminen olisi yhtä tärkeää ja usein kustannuksetkin ovat vähäisiä. www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/c...
Toimitukselta kiinnostavasti täysin asiaa ymmärtämätön otsikointi. Hänhän on miljardööri jo nyt, koska omistaa osakkeita sen verran. Ihan sama onko kyse listatuista vai listaamattomista kupongeista. Kun talousosaaminen on tuota tasoa ja asenteellista muutenkin, ei oikein jaksa kirjoitusta edes lukea
Jokaisella kait omat syynsä olla äänestämättä demaria.
Suhteutetaan se noiden maiden tuottavuus kehtitykseen tai BKT:hen, niin kyllä vaan. Suomi on köyhä ja teknisesti jälkeen jäänyt maa noihin verrattuna. Se estää meidän palkkatason paranemista merkittävästi.
NIin... kun raiteita lähinnä rakennetaan Helsinkiin. Junat ovat hyvä väline, nopeus riittää. Pikaratikka on kaikkea muuta kuin nopea... on se leppoisa ja viihtyisäkin, mutta pika se ei ole
Ehkä joukkoliienteen rahoitus pitäisi sitten tulla niiltä kunnilla, joihin raiteita rakennetaan...
Onko Suomen ongelma oikeasti varallisuuserot, jos todellisuus on, että me kaikki olemme menettäneet varalllisuutta viimeiset 10 vuotta, toiset enemmän kuin toiset. www.hs.fi/paakirjoituk...
Varmaan sitten Norja kutsuu... rekrytointikielto ei tietenkään ole tätä päivää..
Juu, en ole lakkoilua vastaan... mutta kyllä se juuri on kiinni jokaisen valinnoista... työnantajat joutuvat ottamaan huomioon kilpailun ja mitä enemmön sitä on, sen enemmän se vaikuttaa, myös työehtoihin.
Ymmärtääkseni yksityisellä puolella voi olla. Valintoja on joka tapauksessa tehtävä ja on tärkeää ymmärtää valintojensa seurauksia.
Tosi monissa työpaikoissa on tulospalkkaus käytössä. Siinä voi suoraan vaikuttaa omaan palkkaansa, mahdollisesti tuplaamaan ja ylikin. Työpaikkaa valitessa on hyvä selvittää millaisia mahdollisuuksia työpaikka tuo tulleessaan.